Varastojen siivousta ja kirpparia

Tämä kesäloma onkin poikkeuksellinen siksi, että kerrankin olemme kotona. Yleensä viipotamme ympäri Suomea niin että juuri ja juuri ehdimme käydä kotona vaatteita pesemässä. Tänä kesänä päätimme olla ihan vaan kotona ja välillä inventoida tätäkin tavarakauhistusta.

Siivouksen alla on ollut molemmat varastot ja kirpparille on mennyt lähinnä lasten vanhoja leluja. Mieskin tuntui oivaltavan että kirppari on ihan oikeasti hyvä juttu ja meidänkin vanhoista roinista joku voi jotain jopa maksaa :) Ihanaa että meiltä on lähtenyt ainakin 6 muovikassillista vanhaa tarpeetonta roinaa jonkun muun huoleksi.

Vielä on jemmassa sen verran että jossain kohdassa on taas varailtava pöytää, mutta sitähän tämä lapsiperheen elämä on, tavaraa menee ja tulee hillittömällä vauhdilla kun vaatteet ja lelut jäävät vanhoiksi ja uusia on saatava.

Siivousinnostuksen pani alkuun oikeastaan lupaus järjestää oma huone meidän tulevalle koululaiselle. Huonetta on remontoitu (kaikki pinnat uusiksi) ja nyt vanhat tavarat on saatava pois tieltä. Ihan erinomainen juttu kaikenkaikkiaan Huoneesta tuli todella hieno ja uusi omistaja on tietenkin onnensa kukkuloilla.

Äidin pikku apurit

Edellisen postauksen jättirätti purettiin tyttöjen kanssa yhteisvoimin. Tytöt purkivat vuorotellen raita kerrallaan ja välillä minä, välillä vanhempi tyttö keri. Hauskaa oli.

Tänään kun uusi ei-ihan-niin-jättirätti on puolivälin paikkeilla, nuorempi tyttö jo hihkui innoissaan: "Sitten kun siitä taas tulee liian iso niin me saadaan purkaa se". Sitä odotellessa.

Ihan oikeasti rätti näyttää nyt ihan ihmismäisen kokoiseltä, tuskinpa se purkuun menee.

Jättirätti ja rikotut lupaukset

Niinhän sen piti olla että mitään uutta en aloita ennenkuin edelliset ovat valmiit (tai ainakin selkeästi edistyneet). No, toki jotain edistystä onkin tapahtunut, mutta pakollinen kesälomaurakka eli tiskirätti halusi puikoille, se kun on niin helppo ja nopea tehdä - tai niin ainakin luulisi.

Ajattelin samalla testata dominotekniikkaa kun sitä en olekaan koskaan kokeillut ja tuo tekniikka on kyllä kieltämättä kiva. Erhe kävi aloituksessa, jossa loin kokonaiset 201 silmukkaa että tiskirätti olisi riittävän iso myös muutaman pesun jälkeen. Viime kesänä tekemäni rätti on kutistunut onnettomasti, vaikka mielestäni on ihan langan pesuohjeen mukaan pesty.

Jännitystä tekemiseen toi lankojen uhkaava hupeneminen, ja koska kyseessä olivat vuosikertalangat, eihän samanlaisia enää mistään löydä. Niinhän siinä siten kävi, että langat loppuivat kesken. Ei ole kiva dominorätti jonka yksi nurkka puuttuu. Lapset siitä jo suunnittelivat merimieslakkia ja ties mitä, mutta purkuun  meni mokoma jättirätti. Rätistä tuli nimittäin aika hillittömän iso, tietenkin mukavan kokoinen myös parin pesun jälkeen mutta nyt muistuttaa lattialuutua :)

Ja ne muut rikotut lupaukset... Novitan lehden kolahtaminen postiluukusta sai taas yhden höyrähdyksen aikaan. Kävin ostamassa uutta Noki -lankaa ja siitähän pitäisi villatakkia väsätä. Saas nähdä miten pitkä projekti tuo on. Mutta hei, edellinen Novita-lehden höyrähdys (tunika) tuli valmiiksi ja kastelemisen jälkeen se näyttää jo ihan kivalta.

Kuvia taas joskus kun saan aikaiseksi kuvailla.