torstai 19. huhtikuuta 2012

Surrur sanoo ompelukone

Kolme iltaa siinä meni, mutta valmista tuli. Tunika/mekko pienemmälle tytölle.  Ohje on Strawberry Tunika Ottobre 3/2008 110cm koossa.

Ompeleminen oli pitkästä aikaa hauskaa, vaikka kauluksen tekemisessä meinasikin välillä mennä hermot. Kolmannen purun jälkeen alkoi näyttää siltä, että tuo kaarroke osa ei enää kestä uutta purkua, joten tuollainen siitä nyt tuli. Kuitenkin paras kolmesta. Hihansuissa homma sujuikin jo melkein rutiinilla.

 Ompelukone myös temppuili, joihinkin sen temppuihin olen jo ratkaisun löytänyt, mutta uuden paljon paremman(ja kalliimman) koneen hankkiminen kyllä houkuttaisi.

Mekon onnellinen omistaja ehti jo mennä nukkumaan ennen mekon valmistumista, joten nyt on tyytyminen vain henkarikuvaan.



maanantai 9. huhtikuuta 2012

Metrisukat valmiit

Miehen tilaussukat valmistuivat tänään. Mielessäni nimesin nämä metrisukiksi, kun jalkaterä vain jatkui ja jatkui. Huomaa miten olen tottunut tekemään sukkia lähinnä lapsille ja itselleni ja miehen nro 43 sukka tuntui aivan mahdottoman isolta.

Sukkien saaja oli tietenkin tyytyväinen "kait näitten kanssa pärjää". Napakka istuvuus ilmeisesti hieman yllätti seiskaveikasta kudottujen "säkkien" jälkeen. Sukissa on jalkateräkin 3+1 joustinta, joten kyllähän ne napakasti istuvat ainakin näin alkuunsa.


Varsi ja jalkaterä siis 3+1 joustinta, vahvistettu kantapää ja kärjessä leveä nauhakavennus.

Sukkiin meni 2 kerää Regian sukkamonster -lankaa niin että molemmista keristä jäi pieni nyssäkkä jäljelle.

sunnuntai 8. huhtikuuta 2012

Ekoaskartelua

Monen peräkkäisen vapaapäivän kunniaksi teimme vanhemman tytön kanssa ekoaskartelua. Lopputuloksena oli istuinalustoja muovipusseista ja superlonista.

Ensin 3 tai useampi muovipussista leikattu palanen sulatetaan yhteen (yksi kerrallaan) silitysraudalla silittämällä (1.5 pistettä tuntui olevan hyvä lämpötila). Tietenkin leivinpapereiden välissä, ettei rauta ole tuon jälkeen entinen. Viimeiseen kerrokseen jotain koristeluja ja sen jälkeen kaksi muovipussilevyä ommellaan yhteen ja superloni sujautetaan sisään ja ommellaan viimeinenkin reuna yhteen.

Sulatetusta muovipussista tulee tukeva ja miellyttävän rouhea pinta, joka hieman rypistelee, mutta tuokin on jotenkin viehättävää. Näihin omiini tikkasin vielä "saumavarat" yhteen että näyttäisi viimeistellymmältä.

Helppo ja hauska askartelu ja vanhempi tyttö oli kovasti mielissään yhteisestä touhusta. Muovipussi on tietenkin aika liukasta ommeltavaa, mutta sujui kunhan ei tavoittele täydellisyyttä tässäkään.

Istuinalustojen kaikki materiaalit ovat kierrätyskamaa ompelulankaa ja silitykseen käytettyä leivinpaperia lukuunottamatta.





Kaikkein parasta tässä työssä oli se, että sai tuhottua kaappiin kertyneitä muovipusseja ja jälki on oikeasti ihan mukavaa. Istuinalustoja päästään testaamaan parin viikon kuluessa luistelukoulun kevätnäytöksessä, ja tietenkin jos päätämme lähteä eväsretkelle, nämä kuuluvat ilmiselvästi mukaan.

Muovipusseista löytyy ihan upeita kuoseja, ja näissä harjoitteluversioissa käytin pelkästään valmiita kuvia. Erivärisistä pusseista pystyisi leikkaamalla tekemään kaikenlaisia figuureita, mahdollisuuksia olisi rajattomasti.

Sen verran tuli todettua eri muovipusseista, että parhaiten tähän soveltuvat hieman paksummat pehmeät muovit. Mitä enemmän muovi rapisee, sitä enemmän se tuntui kutistuvan silitysvaiheessa.